Missä näkyy revontulia nyt – Reaaliaikainen kartta ja havainnot
Revontulien näkyminen Suomessa vaihtelee huomattavasti maantieteellisen sijainnin mukaan. Ilmatieteen laitos seuraa avaruussäätä reaaliajassa, ja tuoreimmat havainnot tähtitieteellinen yhdistys Ursa kerää Taivaanvahdin kautta. Tänään todennäköisyys on korkein Lapissa, kun taas etelässä näkyminen edellyttää poikkeuksellisen voimakasta geomagneettista aktiivisuutta.
Karttapalvelut, kuten Ilmatieteen laitoksen todennäköisyyskartta ja NOAA:n OVATION-malli, näyttävät revontulivyöhykkeen sijainnin minuutti minuutilta. Havainnot päivittyvät jatkuvasti, ja esimerkiksi Ylläsjärvellä on kirjattu koko taivasta kattavia revontulia huhtikuun alussa.
Parhaiten revontulet näkyvät pimeällä, pilvettömällä taivaalla keskiyön molemmin puolin. Suomen pohjoisosassa todennäköisyys on jopa 75 prosenttia öistä, kun taas etelärannikolla näkyminen on huomattavasti harvinaisempaa.
Missä revontulia näkyy tänään?
Keskeiset havainnot tänään
- Revontulet näkyvät todennäköisimmin 60. leveysasteen pohjoispuolella koko Suomessa
- Ylläsjärvellä kirjattu koko taivas IV -tason revontulia 9.–10. huhtikuuta
- Kempeleellä aktiivinen vyö III-tasolla 10.–11. huhtikuuta
- Helsingissä näkyminen edellyttää poikkeuksellisen voimakasta aktiivisuutta
- Ilmatieteen laitoksen väritys: sininen ei todennäköisiä, punainen suuri todennäköisyys
- Pilvettömyys on kriittinen tekijä – tarkista paikallinen sää erikseen
Näkyminen paikkakunnittain
| Paikkakunta | Todennäköisyys | Viimeisin havainto | Suositus |
|---|---|---|---|
| Rovaniemi | Korkea (~75 % öistä) | Keskiyön aikaan yleinen | Tarkista FMI-kartta, hae pimeä paikka |
| Ylläs | Erittäin korkea (75 %) | Koko taivas IV, 9.–10.4. | Paras keskiyöllä, pilvettömällä säällä |
| Kempele | Keskikorkea (III-taso) | 10.–11.4. klo 21.49–02.30 | Aktiivinen vyö, hae pohjoistaivas |
| Seinäjoki | Kohtalainen (II-taso) | 10.4. klo 23.41 | Rauhallinen vyö, pimeä paikka |
| Helsinki | Matala (~25 %, 1 yö/kk) | Harvinainen | Pohjoinen taivas 30–60°, vältä valosaastetta |
Revontuliennuste ja todennäköisyys
Ilmatieteen laitos ylläpitää revontulten todennäköisyyskarttaa, joka perustuu R-arvoon eli geomagneettisen aktiivisuuden tasoon. Kartta näyttää värillisenä 12 mittausaseman mukaan: sininen tarkoittaa, ettei revontulia todennäköisesti näy, kellervä kohtalaista todennäköisyyttä ja punainen suurta aktiivisuutta. Ilmatieteen laitos päivittää tiedot reaaliajassa.
Miten ennustetta tulkitaan?
Aurinkotuulen nopeus ja tiheys vaikuttavat siihen, kuinka pitkälle etelään revontulet ulottuvat. Jemma.mobi käyttää DSCOVR/NOAA-satelliitin mittauksia ja näyttää vaikutusalueen 60–65 pohjoisella leveysasteella. Mitä nopeampi aurinkotuuli, sitä laajempi revontulivyöhyke. Jemma.mobi tarjoaa ovaalikartan, jossa värit vihreästä punaiseen kertovat nopeudesta.
Jos Jemma.mobi näyttää punaista, revontulet voivat näkyä koko Suomessa. Vihreä väri tarkoittaa maltillisempaa aktiivisuutta, jolloin näkyminen rajoittuu pohjoisempaan.
Karttapalvelut reaaliaikaiseen seurantaan
NOAA:n OVATION-malli, saatavilla Auroraforecast.app-palvelussa, näyttää revontulten todennäköisyyden molemmilla pallonpuoliskoilla minuutti minuutilta. Auroraforecast.app soveltuu erityisesti silloin, kun haluaa varmistaa ennen kuin lähtee ulos.
Helsinkiin suuntaaville Auroraforecast.me tarjoaa erikseen suunnitellun näkymän. Palvelu neuvoo etsimään pohjoista taivasta 30–60 asteen korkeudelta horisontista. Auroraforecast.me Helsinki huomioi kaupunkivalon haitan paremmin kuin yleiset kartat.
Viimeisimmät revontulihavainnot
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kerää revontulihavaintoja Taivaanvahdin kautta. Ursan verkkosivuilta löytyvät tuoreimmat havainnot ajallisesti järjestyksessä, mukaan lukien sijainti, kellonaika ja voimakkuusaste. Havainnot tulevat harrastajilta ympäri Suomen eri osista.
Huhtikuun alun merkittävät havainnot
Ylläsjärvellä revontulet ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaat. 10. huhtikuuta klo 23.30 alkaen taivaalla näkyi yli puoli taivasta kattanut revontulivyö, ja voimakkuus ylsi tasolle IV. Jo edeltävänä yönä, 9. huhtikuuta klo 23 alkaen, koko taivas oli revontulten peitossa samalla tasolla. Tämä kertoo pitkäaikaisesta geomagneettisesta aktiivisuudesta alueella.
Kempeleellä aktiivinen vyö tasolla III näkyi 10. huhtikuuta klo 21.49 alkaen aina 11. huhtikuuta klo 2.30 asti. Seinäjoella havaittiin rauhallisempaa revontulitoimintaa tasolla II 10. huhtikuuta klo 23.41. Muita havaintoja samalta ajanjaksolta on kirjattu myös Akaalta ja Vaasasta.
Havaintojen raportointi
Jokainen voi ilmoittaa näkemänsä revontulet Taivaanvahdin kautta. Ilmoitus sisältää sijainnin, ajankohdan, sääolosuhteet ja revontulten ulkonäön. Nämä havainnot täydentävät virallisten mittausasemien dataa ja auttavat hahmottamaan, missä revontulet todellisuudessa näkyivät.
Revontulikartta reaaliaikaiseen seurantaan
RWC Finland eli Ilmatieteen laitoksen avaruussääkeskus tarjoaa todennäköisyyskartan, joka perustuu magneettisen aktiivisuuden reaaliaikaisiin mittauksiin. RWC Finlandin sivuilta löytyy myös live-kameroita, jotka kuvaavat tähtitaivasta suoraan pohjoisesta. Kuvat päivittyvät jatkuvasti, joten voi varmistaa näkyvyyden ennen ulos lähtöä.
Ilmatieteen laitoksen kartta näyttää todennäköisyyden 12 paikkakunnalla väreillä. RWC Finlandin kartta on tarkempi ja perustuu jatkuviin mittauksiin. Auroraforecast.app tarjoaa globaalin näkymän, josta näkee koko pallonpuoliskon tilanteen kerralla.
Kartan käyttö käytännössä
Kun avaat revontulikartan, tarkista ensin oma sijaintisi leveysaste. Suomessa revontulivyö ulottuu tyypillisesti 60–70 asteen välille. Kartan värit kertovat, onko aktiivisuus riittävä oman sijaintisi kohdalla. Muista tarkistaa myös paikallinen pilvisyysennuste, sillä pilvet estävät näkemisen täysin.
Revontulten näkyminen riippuu kolmesta tekijästä: geomagneettisesta aktiivisuudesta, pilvettömyydestä ja valosaasteen puuttumisesta. Vaikka kartta näyttäisi suotuisaa tilannetta, pilvipeite voi estää näkemisen kokonaan. Tarkista aina myös Forecan tai Ilmatieteen laitoksen pilvisyysennuste omalle paikkakunnallesi.
Tuoreimmat havainnot aikajanalla
Viime vuorokausien aikana revontulihavaintoja on kirjattu laajasti ympäri Suomea. Seuraava aikajana perustuu Ursan keräämiin tietoihin ja Taivaanvahdin havaintoihin.
- 11.4.2026 klo 0.30 – Ylläsjärvi: Yli puoli taivasta kattanut revontulivyö, voimakkuus IV
- 11.4.2026 klo 2.30 – Kempele: Aktiivinen vyö päättyy, III-taso
- 10.4.2026 klo 23.41 – Seinäjoki: Rauhallinen vyö II-tasolla
- 10.4.2026 klo 23.30 – Ylläsjärvi: Revontulivyö alkaa
- 10.4.2026 klo 1.00 – Ylläsjärvi: Edellisen yön koko taivas IV -havainnon päätös
- 9.–10.4.2026 – Akaa, Vaasa: Revontulihavaintoja
Aikajana osoittaa, että revontulitoiminta on ollut jatkuvaa usean yön ajan huhtikuun alussa. Erityisesti Ylläksen alue on ollut aktiivinen, mikä kertoo voimakkaasta geomagneettisesta häiriöstä. Aikajana osoittaa, että revontulitoiminta on ollut jatkuvaa usean yön ajan huhtikuun alussa, ja voit lukea lisää taustaa aiheesta Taustaa aiheesta pressipiste.fi.
Varmuus ja epävarmuus revontuliennusteissa
Revontuliennusteet perustuvat mittaustietoihin, mutta täyttä varmuutta näkyvyydestä ei voi antaa. Alla oleva vertailu selkeyttää, mitä tiedetään ja missä epävarmuutta esiintyy.
| Varmasti tiedossa | Epävarmaa tai vaihtelevaa |
|---|---|
| Geomagneettisen aktiivisuuden taso reaaliajassa | Pilvisyys omalla paikkakunnalla |
| Revontulivyöhykkeen sijainti leveysasteittain | Valosaasteen vaikutus näkyvyyteen |
| Viimeisimmät havainnot Ursan kautta | Näkyvyyden kesto tiettynä iltana |
| Aurinkotuulen nopeus (DSCOVR/NOAA) | Tarkka aika, jolloin revontulet alkavat näkyä |
| Todennäköisyys paikkakunnittain (FMI) | Värien voimakkuus ja liikkeen luonne |
Jos kartta näyttää kohtalaista aktiivisuutta, kannattaa silti lähteä katsomaan, mikäli sää on pilvetön. Revontulet voivat yllättää ja esiintyä odotettua voimakkaampina lyhyenäkin aikana.
Taustaa revontulien synnystä
Revontulet syntyvät, kun Auringosta lähtevä varautipartikkeli eli aurinkotuuli törmää Maan magneettikenttään. Törmäys saa ilmakehän kaasuatomit virittymään ja vapauttamaan valoa. Eri kaasut tuottavat eri värejä: happi tuottaa vihreää ja punaista, typpi sinistä ja violettia. Tämän vuoksi revontulten värit vaihtelevat.
Revontulivyöhyke sijaitsee tyypillisesti 65–70 asteen napaleveyksillä, mutta voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana se voi ulottua paljon etelämmäksi. Suomen sijainti Pohjois-Euroopassa tarkoittaa, että maa on yleensä revontulivyöhykkeen sisä- tai keskiosassa, mikä tekee maasta yhden parhaista paikoista revontulten katseluun maailmassa.
Lähteet ja lisätieto
Ilmatieteen laitos on Suomen virallinen avaruussään palveluntarjoaja. Sen verkkosivut sisältävät revontuliennusteet, reaaliaikaiset häiriöindeksit ja linkit live-kameroihin. RWC Finland ylläpitää todennäköisyyskarttaa ja tarjoaa päivityksiä jatkuvasti. Ilmatieteen laitos revontulet ja avaruussää.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kerää harrastajien havaintoja ja tarjoaa vertailudataa virallisten mittausten rinnalle. Ursan revontulihavainnot päivittyvät tunneittain ja sisältävät kuvia sekä sijaintitietoja.
Revontulet ovat kiehtova luonnonilmiö, joka yhdistää aurinkokunnan dynamiikan ja maapallon ilmakehän. Niiden seuraaminen on mahdollista kaikille, kunhan tietää mistä tarkistaa ajantasaiset tiedot.
Yhteenveto: miten seuraat revontulia tänään?
Revontulien näkyvyyttä tänään voi seurata tehokkaimmin yhdistämällä useita tietolähteitä. Ilmatieteen laitoksen kartta näyttää todennäköisyyden, Ursan havainnot vahvistavat mitä on nähty, ja Jemma.mobi tai Auroraforecast.app auttavat ennustamaan tulevaa. Paras aika katseluun on keskiyön molemmin puolin, ja paikaksi kannattaa valita pimeä paikka poissa kaupunkien valoista. Foreca Sää Turku 10 Vrk – Täsmäsää, sadetutka ja vertailu auttaa tarkistamaan paikallisen pilvisyyden.
Usein kysytyt kysymykset
Miten revontulien todennäköisyyttä arvioidaan?
Todennäköisyyttä arvioidaan geomagneettisen aktiivisuuden (K- tai R-arvo) ja aurinkotuulen nopeuden perusteella. Ilmatieteen laitos ja RWC Finland tarjoavat karttoja, joissa värit kertovat näkyvyyden todennäköisyydestä kullekin paikkakunnalle.
Miksi revontulia ei näy etelässä?
Revontulivyöhyke sijaitsee tyypillisesti 65–70 asteen napaleveyksillä. Etelä-Suomessa (noin 60. leveysaste) revontulet näkyvät vain voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana, ja todennäköisyys on huomattavasti pienempi kuin Lapissa.
Mitkä tekijät vaikuttavat näkyvyyteen?
Kolme tärkeintä tekijää ovat geomagneettinen aktiivisuus, pilvettömyys ja valosaasteen puuttuminen. Kaikki kolme täytyy olla kunnossa, jotta revontulet näkyvät selkeästi. Sään lisäksi myös Kuun vaihe vaikuttaa, sillä täysikuu voi himmentää heikkoja revontulia.
Milloin revontulet näkyvät parhaiten?
Paras aika on keskiyön molemmin puolin, tyypillisesti klo 22–02. Tänä aikana Maan magneettikenttä on usein aktiivisin ja revontulivyö alueellisesti laajimmillaan. Aktiivisuus vaihtelee kuitenkin vuorokausittain.
Voiko revontulia nähdä ilman erityislaitteita?
Kyllä, revontulet ovat paljain silmin nähtävissä, kunhan aktiivisuus on riittävä. Kamera voi kuitenkin tallentaa heikompia revontulia, joita silmä ei erota. Kännykän yökuvaustila toimii monesti yllättävän hyvin.
Mistä saa hälytyksiä revontulista?
Ilmatieteen laitos ei enää tarjoa erillistä Auroras Now! -hälytyspalvelua, vaan hälytykset on siirretty osaksi FMI:n avaruussääpalvelua. Revontulikarttapalvelut, kuten Auroraforecast.app, tarjoavat reaaliaikaisia ilmoituksia.
Lisaa liittyvia artikkeleita
Myytävät Asunnot Lahti – Yli 3000 Kohdetta Myynnissä
Scandic Station Tampere – hotelli rautatieaseman vieressä
Vuokra asunnot Vaasa – opas hakuun, hintoihin ja luottotietoihin
Click Speed Test – Testaa Klikkausnopeutesi 10s/1s
Riikka Purra Twitter – Ministerin virallinen X-tili ja taustat
Viljami Harjuniemi Veli – Vertti, ikä, tausta ja Erikoisjoukot
Boswellia Serrata Kokemuksia – Hyödyt Nivelrikkoon ja Haitat
Bridget Jones – elämäni sinkkuna – Kirja, elokuva, näyttelijät ja striimaus
